Huippuvuoret 2013

Retkikunta Longyearbyen – Perriertoppen – Newtontoppen – Longyearbyen

Lähtöviivoilla

Jätä kommentti

Ensi tiistaina reissu viimein alkaa. Tiistain aikana retkikunta siirtyy Huippuvuorille. Tarkemmin Longyearbyeniin, jossa ensimmäinen yöpyminen on vielä sisämajoituksessa. Samalla tehdään viimehetken hankinnat kuten polttoaine ja tuoreemmat ruoka-aineet. Niin, ja tarkkuutetaan myös aseet. Huippuvuorilla kun on paljon jääkarhuja, joten ilman aseita siellä ei ole parane liikkua. Aseiden käyttö on toki vasta viimeinen keino uhanalaisia jääkarhuja vastaan. Alla hieman lisätietoa.

JÄÄKARHU (Ursus maritimus)

Jääkarhu on arktiksen kuningas ja maalla asuvista lihansyöjistä suurin. Urokset voivat painaa lähes 600 kg, naaraat puolet tästä. Latinankielinen, nimi (Ursus maritimus) merkitsee ”meren karhua”. Arviolta puolet Barentsinmeren alueen noin kolmituhatpäisestä jääkarhupopulaatiosta kasvattaa pentunsa Huippuvuorilla, ja ihmisiä varoitetaan kulkemasta asutuksen ulkopuolella ilman jääkarhukivääriä.

Nuorten yksilöiden turkki on puhtaan valkoinen, vanhoilla kellertävämpi. Kuono on musta ja erottuu lumi- ja jääkentillä selvästi. Norjalainen naparetkeilijä ja tutkimusmatkailija Roald Amundsen sanoi jääkarhun kuonosta, että ”lumikuningattaren valtakunnassa ei ole mitään muuta paikkaa, ei kiveä, ei lumetonta maata, ei syvää varjoa, joka olisi niin musta kuin valkoisen jääkarhun kuono. Siitä on mahdoton erehtyä virstankaan päähän”.

 Ursus -suvun karhu

Jääkarhut kuuluvat petoeläinten lahkoon Carnivora ja siinä karhujen heimoon Ursidae. Vaikka eroja maakarhuihin on paljon, katsotaan jääkarhujen kuuluvan maakarhujen kanssa samaan Ursus- sukuun (jonkin verran jääkarhusta käytetään edelleen nimeä Thalarctos maritimus). Ursus-sukuun kuulumista puoltaa mm. se, että jääkarhu pystyy tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä muiden maakarhujen kanssa. Jääkarhu eroaa maalla elävistä sukulaisistaan mm. siinä, että sen ruumis on pitkänomaisempi, kaula pidempi ja hoikempi, pää suippokuonoisempi, varpaat tyvestä ihopoimun yhdistämät sekä nystermäiset poskihampaat yksipuolisemman liharavinnon johdosta kapeammat ja terävämmät kuin maakarhulla. Jääkarhu on kehittynyt omaksi lajikseen vasta parisataatuhatta vuotta sitten, kun Siperiassa eläneitä ruskeakarhuja siirtyi jäämeren äärelle hylkeiden saalistajiksi.
Elintavat

Jääkarhut liikkuvat ympäri reviirejään, joiden koko voi olla 155-370 000 neliökilometriä. Jääkarhut liikkuvat ja elävät enimmäkseen yksin. Poikkeuksen tekevät poikasen kanssa liikkuvat emot sekä täysikasvuiset parittelevat pariskunnat. Jääkarhunaaraat vaipuvat loppukesällä talviuneen pieniin luoliin. Ne joko kaivavat itse luolansa lumeen tai asettuvat valmiiseen maaluolaan, jonne myös poikaset aikanaan syntyvät. Pääsääntöisesti jääkarhu ei ole karhun tapaan talviunta viettävä laji. Jääkarhunaaras pentuineen vaipuu loppukesästä toviksi talviunille. Myös uros voi vaipua talviunen kaltaiseen tilaan, kun saaliista on pulaa tai se haluaa levätä. Muutos tästä tilasta saaliin kimppuun hyökkääväksi pedoksi on nopea. Näin se pystyy säätämään energiankulutuksensa minimiin.

Pentuja jääkarhu tekee kolmen vuoden välein. Tavallisesti pentuja syntyy kaksi, mutta toisinaan jopa neljä. Ne pysyttelevät emojensa kanssa pesässä kevääseen asti. Naaras jättää pesänsä maalis- tai huhtikuussa, jolloin nälkäiset ja pentujaan suojelevat naaraat voivat olla hyvin vaarallisia. Pennut elävät emonsa seurassa noin 2,5-vuotiaiksi asti.

Kova juoksija, hyvä uimari

Jääkarhu voi liikkua vuorokaudessa yli 50 kilometrin matkan. Se voi myös uida usean tunnin ajan jäälautalta toiselle. Jääkarhujen on raportoitu vaeltaneen jopa 6 200 km vuodessa. Jääkarhu on sitkeä ja nopea vaeltaja, mutta ilmastonmuutos on vielä vikkelämpi. Jäätiköiden sulaminen ja muutokset lumitilanteessa tuhoavat jääkarhujen siirtymäreitit. Kävelynopeus on n. 5,5 km/h, mutta saalistaessaan sen juoksunopeus saattaa lyhyen matkan olla 30 – 40 km/h. Kuten muutkin karhut, se osaa seistä ja kävellä joitakin askelia takajaloillaan pystyasennossa.

Jääkarhu on osittain vedessä elävä eläin. Tämän vuoksi sille on kehittynyt vedessä liikkumista helpottavia ominaisuuksia, kuten varpaiden väliset poimut sekä virtaviivainen ruumiinmuoto. Jääkarhu voi ylittää jopa 100 km:n mittaisen merialueen uimalla vauhdin ollessa tasaisesti 5 – 6 km/h, sukeltamaan se pystyy yhtäjaksoisesti n. 2 – 3 minuuttia.
Saalistus

Jääkarhu on selvimmin liharavintoon sopeutunut karhulaji. Jääkarhu tarvitsee keskimäärin kaksi kiloa rasvaa vuorokaudessa elääkseen, mutta yhden vuorokauden aikana se voi syötä jopa yli neljä kiloa rasvaa ja lihaa. Jääkarhu voi syödä kerralla jopa 70 kg ja olla toisaalta viikkoja syömättä, kun saalista ei löydy. Jääkarhu elää karuissa olosuhteissa, joissa riistaa on ajoittain niukasti. Niinpä kaikki mikä liikkuu kelpaa nälkäiselle jääkarhulle.

Pääravintona ovat hylkeet, ennen muuta norpat, mutta ruokalistalle kuuluvat myös mursut, sarvivalaat, maitovalaat, kalat, merilinnut, linnunmunat ja raadot. Rasva on jääkarhulle hylkeen arvokkain osa ja joskus se onkin ainoa mitä karhu hylkeestä syö, jolloin loput ruhosta jää esimerkiksi naalien ruoaksi.

Jääkarhu ei pysty sukeltamaan yhtä pitkään kuin hylkeet, minkä takia se saalistaa hylkeitä pääasiassa vaanimalla niitä jäällä hengitysreikien kohdalla. Jääkarhun kestävyys näissä tilanteissa on uskomaton. Se voi olla liikkumatta useampia tunteja. Kun hylje tulee aukolle, karhu lyö sitä käpälällä ja vetää hampailla jäälle. Joskus jääkarhu ja naali ”saalistavat yhdessä”. Todellisuudessa naali eli napakettu käyttää jääkarhua hyväkseen. Kun naali, jolla on jääkarhua parempi hajuaisti, havaitsee ”hyljekolon”, se kiinnittää jääkarhun huomion löytöönsä saaden tämän kaivautumaan pesäkoloon hylkeiden perään. Jääkarhu jättää yleensä osan saalistaan syömättä ja näin naali saa viimein palkkionsa.
Mursu on jääkarhulle vaarallinen vastus. Jääkarhu voi saada itse surmansa käytyään mursun kimppuun, jos mursu pääsee iskemään sitä syöksyhampaillaan.

Hylkeistä jäkälään

Kesällä arktisen jäälautan eteläosien sulaessa osa jääkarhuista seuraa vetäytyvää jäänreunaa pohjoiseen pysyäkseen hylkeiden kannoilla. Toiset viettävät kesänsä maissa sinnitellen talven aikana kerättyjen rasvavarastojen varassa. Sulan aikana jääkarhut syövät merilintuja, pieniä jyrsijöitä, kasveja, linnunmunia, marjoja, merilevää, jäkälää, meriheinää ja raatoja. Ne saattavat syödä myös ihmisten luontoon heittämiä jätteitä, mutta onneksi tämä ongelma on vähentynyt viime vuosina.

Jääkarhut ovat arktisten seutujen ravintoketjun huipulla. Niiden jäljiltä jäävät ruuantähteet ovat tärkeitä paitsi nuoremmille, vielä heikommin saalistustaidot hallitseville jääkarhuille – niin myös etenkin naaleille. Naalit seurailevat arktiksella jääkarhuja ja pyrkivät saamaan osansa niiden saaliiden tähteistä.
Uhkana ilmastonmuutos

Jääkarhua uhkaavat ihmiset, toiset jääkarhut ja ilmastonmuutos. Ilmaston lämpenemisen myötä jäätiköt sulavat ja jääkarhusta voi pahimmassa tapauksessa tulla kirjaimellisesti meren karhu. Mikäli jäätä ei ole, ei jääkarhu pysty saalistamaan jäälautalta hylkeitä. Arktisten merialueiden jääpeitteen kokonaispinta-ala on pienentynyt 25 vuodessa keskimäärin n. 7 % ja 10 – 15 % verrattuna 1900-luvun puolenvälin tilanteeseen samalla kuin jääpeite on 40 % ohuempi kuin aiemmin. Jos sama trendi jatkuu, ei Arktiksella ei ole vuonna 2080 enää jäätä kesäaikana.

Vuonna 2005 tiedemiehet havaitsivat hukkuneiden jääkarhujen määrän lisääntyneen. Vaikka jääkarhut ovat hyviä uimareita, ovat etäisyydet sulavien ahtojäälauttojen välillä joskus liian suuria.

Kun arktinen jää sulaa aikaisemmin keväällä ja muodostuu myöhemmin syksyllä, jää jääkarhuille vähemmän aikaa ravinnon hankkimiseen. Esiintymisalueensa etelärajoilla, erityisesti Kanadan Hudson Bayssa, elävien jääkarhujen selviytyminen on vakavasti uhattuna jäisen elinympäristön kutistuessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s